10.05.2010, 16:50
Herschel paljastaa uutta tietoa tähtien synnystä
ESAn vuosi sitten laukaistun Herschel-avaruusobservatorion ensimmäiset tiedetulokset paljastavat huikeaa uutta tietoa tähtien muodostumisesta kertoo ESAn Suomen paikallistiedotus.
Herschelin ensimmäisiä tuloksia esiteltiin toukokuun alussa ESAn suuressa Herschel-symposiumissa. Osa esitellyistä löydöistä haastaa vanhanaikaiset käsitykset tähtien syntymalleista ja avaavat ovia tulevaisuuden tutkimukselle.
Mika Juvela Helsingin yliopistosta johtaa yhtä Herschelin avoimen ajan avainohjelmista, jonka tutkimuskohteena ovat Linnunradan kylmät pilviytimet, joissa voi syntyä tulevaisuudessa uusia tähtiä.
– Mikään aiempi havaintolaite ei ole pystynyt tekemään havaintoja alimillimetriaallonpituuksilla aivan vastaavalla erotuskyvyllä. Tulemme kartoittamaan toistasataa tulevaa tähtien syntyaluetta Herschelin PACS ja SPIRE –instrumenteilla, Juvela kertoo.
Tutkimusryhmä keskittyy parhaillaan valitsemaan kohteita Planck-observatorioiden tuottamasta datasta. Planck laukaistiin samaan aikaan Herschelin kanssa. Herschel suunnataan näihin valittuihin kohtiin myöhemmin tämän ja ensi vuoden aikana.
Projektissa mukana olevat johtajat ja tutkijat ovat hyvin ylpeitä ja innostuneita jo saaduista tuloksista. Herschelin tuottaman datan parissa työskentelee noin 800 tutkijaa. Heistä parikymmentä on Pohjoismaista. Vaikka ensimmäiset julkaisut ilmestyvät pian, riittää jo tähän mennessä tehdyistä havainnoista analysoitavaa vuosiksi.
Herschelin peili hiottiin Suomessa
Herschel on suurin tähtitieteellinen teleskooppi, joka on koskaan viety avaruuteen. Tuorlassa sijaitseva Opteon hioi pääpeilin vuosina 2004-2005. Suomalaisryhmä onnistui hionnassa loistavasti. Vain 2,5 millimetrin paksuinen piikarbidiin hiottu peilipinta mahdollisti peilin massan jäämiseen 250 kiloon.
– Samankokoisilla maanpäällisten kaukoputkien peileillä massaa on tyypillisesti 4-5 tonnia. Kovan materiaalin vuoksi Herschelin peilin hiominen ja kiillottaminen oli mahdollista vain timanttijauhetta käyttäen, kertoo Opteonin toimitusjohtaja Tapio Korhonen.
Suomalaisvalmisteisella peilillä on Herschelillä suuri tehtävä. Ennennäkemättömän tarkkuutensa ja herkkyytensä avulla Herschel laskee galaksimme tähtiä tuottavia alueita.
– Ennen Herscheliä ei ollut selvää, miten Linnunradan aine kerääntyi tarpeeksi tiheäksi ja tarpeeksi kylmiin lämpötiloihin tähtien muodostumiselle, sanoo Sergio Molinari Interplanetaarisen avaruusfysiikan instituutista Roomasta.
Lähde ja koko uutinen: ESAn Suomen paikallistiedotus
Avaruus.infosta löydät
tietoa avaruusteknologiasta ja tutkimuksesta
mahdollisuuksia yrityksille ja tutkijoille
satelliitteja, luotaimia, sovelluksia
avaruusaiheisia uutisia.
Avaruus.infon tarjoaa Tekes.
info@tekes.fi