18.11.2009, 15:47
Suomalaiset mukana 24 tunnin maailmanlaajuisessa havainnointimaratonissa
Metsähovin radiotähtitieteilijät ja geodeetit aloittavat torstaina 18.11. kello 20 maailmanlaajuisen ja tähän asti suurimman 24 tunnin havainnointimaratonin. Maratonin aikana mitataan uuden ICRF2-luettelon 295 referenssikohdetta.
Kyseessä on laajin koskaan suoritettu pitkäkantainterferometriamittaus (VLBI) ja samalla startti Kansainvälisen Tähtitieteen Unionin, Kansainvälisen Maan pyörimisen ja vertausjärjestelmien palvelun ja Kansainvälisen VLBI-palvelun hyväksymän ICRF2-kohdeluettelon käyttöönotolle. Uusi järjestelmä on päätetty ottaa virallisesti käyttöön vuoden 2010 alusta.
Kansainvälisen VLBI-palvelun organisoimaan, Kansainväliseen tähtitieteen vuoteen liittyvään tapahtumaan osallistuu ennätyksellinen määrä observatorioita. Vuorokauden aikana havaitaan enemmän kohteita kuin missään aiemmassa kampanjassa. Suomesta Metsähovin Radiotutkimuslaitos (TKK) ja Geodeettinen laitos (FGI) ovat tapahtumassa tiiviisti mukana omalla laitteistollaan.
Havainnot liittyvät uuteen, entistä tarkempaan tähtitieteelliseen koordinaatistoon (International Celestial Reference Frame, ICRF), jonka referenssipisteinä käytetään satoja kaukaisia radiolähteitä, kvasaareita. Havainnointimaratonin aikana mitataan ICRF2-luettelon 295 referenssikohdetta. Kohteet kattavat tasaisesti koko tähtitaivaan ja niitä seurataan kaikkiaan 35 teleskoopilla, jotka yhdistetään interferometriamenetelmillä useaksi maapallon kokoiseksi virtuaaliteleskoopiksi. Metsähovi on eräs maailman pohjoisimmista radioteleskoopeista.
Tuloksista hyötyä jokaisen arkeen
Monet taivaankappaleet, kuten planeetat ja tähdet, ovat hitaassa, mutta jatkuvassa liikkeessä toistensa suhteen. ICRF2:n käyttämät referenssikohteet ovat ihmisen aikaskaalassa vakaita, sillä kohteet sijaitsevat jopa miljardien valovuosien päässä. Harvat näin etäiset kohteet ovat kuitenkaan tarpeeksi voimakkaita.
– Ainoastaan kirkkaat kvasaarit, soveltuvat näihin mittauksiin, kertoo Metsähovin tutkija Jan Wagner.
Haasteena on myös kvasaarien sijainnin tarkka mittaaminen. Tämä onnistuu vain interferometrialla ja pitkillä teleskooppien välisillä etäisyyksillä. Tähtitieteellinen koordinaatisto perustuu juuri kvasaarien tarkkojen paikkojen mittaamiseen.
Uusi tarkempi koordinaatisto on oleellinen esimerkiksi GPS-satelliittien ratojen, luotainten, sekä planeettojen ja muiden aurinkokunnan kappaleiden tarkan sijainnin ja liikkeen laskemisessa.
– Esimerkiksi koko GPS-järjestelmä ei olisi mahdollinen ilman tällaista koordinaatistoa, jossa satelliittien radat ja Maan tarkka asento voidaan laskea. Tavallinen GPS:n käyttäjä ei edes tiedä niistä taustalla olevista valtavista geodeettisista järjestelmistä, joihin koko paikannuksen tarkkuus perustuu, toteaa professori Markku Poutanen Geodeettiselta laitokselta.
Metsähovi on yksi maailmanverkon pisteistä, jonka havaintojen avulla ylläpidetään esimerkiksi GPS:n tai tulevan eurooppalaisen Galileo-paikannusjärjestelmän tarvitsemia koordinaatistoja.
Havainnointimaratonin tieteellinen tavoite
Mittausten etenemistä voi seurata verkossa
Interferometry super-session to be held for IYA2009
Lisätietoja
Metsähovin radiotutkimusasema, tutkija Jan Wagner, jwagner [at] kurp.hut.fi, (09) 4283 2036
Geodeettinen laitos, professori Markku Poutanen, Markku.Poutanen [at] fgi.fi, (09) 2955 5214
Avaruus.infosta löydät
tietoa avaruusteknologiasta ja tutkimuksesta
mahdollisuuksia yrityksille ja tutkijoille
satelliitteja, luotaimia, sovelluksia
avaruusaiheisia uutisia.
Avaruus.infon tarjoaa Tekes.
info@tekes.fi