04.05.2010, 17:34
SMOS ja Proba-2 edustavat historiallista käännekohtaa
ESAn SMOS- ja Proba-2-satelliiteissa on käytetty valokuitua uraa uurtavalla tavalla. Proba-2:n kokeellinen hyötykuorma sisältää optisen kuidun anturijärjestelmän, joka valvoo sen moottorijärjestelmää. SMOSin kolmihaarainen MIRAS-laite (Microwave Imaging Radiometer using Aperture Synthesis) on riippuvainen valokuitujen tietoliikenteestä.
SMOS ja Proba-2-satelliitit laukaistiin yhteisellä kantoraketilla marraskuussa 2009. SMOS on tutkimussatelliitti, joka tutkii kotiplaneettaansa heikkoja, luonnollista alkuperää olevia radiosignaaleja. Radiosignaalien avulla saadaan tietoa merten suolapitoisuuksista ja maaperän kosteudesta sään ja ilmaston tutkimusta varten. Pienempi Proba-2, kooltaan alle kuutiometrin, on tutkimussatelliitti, jonka laitteet tutkivat Aurinkoa ja avaruussäätä.
Satelliitit ovat kiinnostavia myös teknisesti. SMOS on ensimmäinen satelliitti, jonka hyötykuorma riippuu kriittisesti valokuitulinkkien toiminnasta. SMOS:in MIRAS-instrumentti sisältää yli 500 metriä valokuitua. Proba-2 sisältää vain kuusi metriä valokuitua, mutta sitä myös käytetään toisella tavalla, kuten lämpötilan ja paineen mittauksissa sen polttoainetankin, polttoaineputkiston sekä moottorin suuttimen ulkopinnalla.
– Tämä on osoitus historiallisesta käännekohdasta valoaaltoteknologioiden käytöstä avaruudessa, kertoo tohtori Nikos Karafolas, optoelektroniikan insinööri ESAn tekniikan ja laadunvalvonnan osastolta.
Mukana suomalaista osaamista
– MIRAS-laite on käytännössä vastaanotin, joka havaitsee maanpinnan hyvin heikkoa lämpökohinaa, joka täytyy vahvistaa kymmenen miljardia kertaa voimakkaammaksi ennen käyttöä. Mikä tahansa sähköinen kohina, joka on peräisin antennien sähkölaitteista, voi vaikuttaa mitattuun korrelaatioon ja sumentaa niiden tuloksena saatavia kuvia. Valokuidut kuitenkin välittävät informaatiota valopulssien avulla sähköisten signaalien sijaan, eivätkä ne luo ollenkaan sähkömagneettisia häiriöitä, selittää ESAn SMOS-hyötykuormainsinööri Manuel Martin-Neira.
SMOS ja Proba-2 ovat huikeita harppauksia eteenpäin, koska ne toivat uuden sovellustyypin avaruuskäyttöön. Suomalaiset olivat tärkeässä asemassa SMOSin rakentamisessa, esimerkiksi DA Design oli mukana suunnittelussa. Optisen tiedonsiirtojärjestelmän laserit ovat tamperelaisen Modulight-yrityksen toimittamat. Lisäksi Aalto-yliopisto osallistui referenssiradiometrien rakentamiseen sekä testaukseen ja osallistuu toiminta-aikana mittausten verifiointiin.
Lähde ja koko uutinen ESAn Suomen paikallistiedotus
Lue lisää SMOS-satelliitista
Avaruus.infosta löydät
tietoa avaruusteknologiasta ja tutkimuksesta
mahdollisuuksia yrityksille ja tutkijoille
satelliitteja, luotaimia, sovelluksia
avaruusaiheisia uutisia.
Avaruus.infon tarjoaa Tekes.
info@tekes.fi