Yliopistot ja tutkimuslaitokset
Geodeettinen laitos
Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen avaruustutkimusyksikkö
Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos
Ilmatieteen laitos
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos JYFL
Merentutkimuslaitos (MTL)
Oulun yliopiston fysikaalisten tieteiden laitos
Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Teknillisen korkeakoulun Metsähovin radiotutkimusasema
Teknillinen korkeakoulun avaruustekniikan laboratorio
Turun yliopiston fysiikan laitoksen avaruustutkimuslaboratorio
Turun yliopiston Tuorlan observatorio
VTT
Geodeettinen laitos
Geodeettisen laitoksen tutkimuksen kohteena ovat satelliittikaukokartoitus (kartoitussovellutukset), geodeettiset mittaukset käyttäen GPS-paikannussatelliitteja ja painovoimasatelliittien hyödyntäminen painovoimakentän tutkimuksessa. Viimeksi mainittuun liittyvät satelliittinavigointi ja lähinnä sääsegmentin sovellutusten kehittäminen sekä ESAn RIMS-aseman (Ranging and Integrity Monitoring Station) ylläpito.
Laitos käyttää hyväksi SAR-tutkasatelliittien interferometriaa maankuoren liikkeiden mittaamisessa. SAR-tutkasatelliitin tietoa käytetään kartoituksessa ja viljasatojen ennustamisessa.
Geodeettinen laitos kehittää Egnos-maasegmenttiä ja internetin hyödyntämistä satelliittipaikantamisessa (GPS ja Galileo). Se hyödyntää Champ- ja Grace-painovoimasatelliiteista saatavaa tietoa painovoimakentän alueellisten ja ajallisten muutosten määrittämisessä.
Kansainvälinen yhteistyö tapahtuu pääasiassa tutkimusprojektien tasolla.
Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen avaruustutkimusyksikkö
Fysikaalisten tieteiden laitos tekee avaruustutkimuksen perustutkimusta. Laitoksen tutkimuksellisina erityisaloina ovat avaruusfysiikka (Aurinko-Maa-vuorovaikutukset), kosmologia, Marsin meteorologia, suurenergia-astrofysiikan instrumentit ja meteoriittien impaktikraatterit.
Tutkijat osallistuvat aktiivisesti kansallisiin tieteellisiin tutkimushankkeisiin ja ovat olleet mukana esimerkiksi Antares-ohjelmassa. Avaruustutkimusyksikön esimies on Cosparin kansalliskomitean puheenjohtaja, Avaruusasiain neuvottelukunnan pysyvä asiantuntijana ja ESAn tiedeohjelmaneuvoston Suomen delegaation jäsen.
Fysikaalisten tieteiden laitoksen tutkijat ovat osallistuneet useisiin kansainvälisiin satelliittiprojekteihin, kuten Clusterin, Sohon ja Mars Expressin mittausten analysointiin sekä Planck- ja BepiColombo-satelliittien valmistelu. He ovat olleet mukana myös kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa, esimerkiksi Issin (International Space Science Institute) projekteissa ja Cost-hankkeissa.
Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos
Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksella on tehty tähtitieteen perustutkimusta vuodesta 1834. Nykyisin laitoksella kehitetään myös tähtitieteen tutkimuslaitteita.
Laitoksen tutkimuksellisina erityisaloina ovat planeettakunnan tutkimus, suurenergia-astrofysiikka, avaruustähtitiede sekä tähtienvälisen aineen ja tähtien synnyn tutkimus.
Laitos on merkittävin toimija tähtitieteen avaruuslaitteiden kehittäjänä ja monilta osin myös harjoittamillaan perustutkimuksen pääalueilla.
Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos tekee tutkimus- ja laitekehitysyhteistyötä monien tutkimuslaitosten ja suurten organisaatioiden kuten ESAn ja ESOn kanssa.
Ilmatieteen laitos
Ilmatieteen laitoksen avaruustoiminta kattaa maan alailmakehän monitoroinnin operatiivisen säänennustuksen tarpeisiin, maan ilmakehän kaukokartoituksen sekä maan lähiavaruuden ja aurinkokunnan planeettojen avaruusympäristöjen tutkimuksen. Laitos on Eumetsatin kansallinen vastuuorganisaatio.
Tutkimuksellisina erityisaloina ovat globaalimuutoksen ja ilmanlaadun tutkimus, keski-ilmakehän otsonin monitorointi sekä UV-säteilyn vaikutusten tutkimus. Ilmatieteen laitoksella tutkitaan myös maan lähiavaruuden avaruussään fysiikkaa sekä planeettailmakehien ja planeettojen avaruusympäristöjä.
Ilmatieteen laitos tuottaa pitkäaikaisia ja korkealaatuisia havaintosarjoja tutkimuksen tarpeisiin. Maanpintahavaintoja käytetään satelliittimittausten validointiin vertaamalla maanpinnalta ja satelliiteista tehtyjä mittauksia. Niitä käytetään myös täydentämään pistemäisten satelliittimittausten tuloksia kaksiulotteisen maanpintahavaintoverkon tuloksilla.
Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston muodostama avaruustutkimuksen ja kaukokartoituksen osaamiskeskus on alallaan Suomen suurin. Ilmatieteen laitos osallistuu avaruustutkimukseen ja sovelluskehitykseen laitesuunnittelusta ja rakentamisesta tulosten teoreettiseen mallintamiseen. Laitoksella on Sodankylän satelliittimittausten vastaanotto- ja prosessointikeskus.
Tutkimustoiminta tehdään aina kansainvälisenä yhteistyönä. Tärkeimmät kumppanit ovat Euroopan avaruusjärjestö ESA, Eumetsat, NASA, Venäjä ja Ruotsi. Yhteistyötä tehdään kaikilla toiminnan tasoilla laiterakentamisesta tieteelliseen yhteistyöhön ja tutkijavaihtoon.
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos JYFL
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen ydin- ja materiaalifysiikan tutkimus on valittu kansalliseksi huippututkimusyksiköksi vuosiksi 2000-2005. JYFLin kiihdytinlaboratorio on nimetty EUn laatuyksiköksi (Large Scale Facility).
Laitoksen kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimustyön painopistealueet ovat ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka, teoreettinen ydin- ja hiukkasfysiikka sekä soveltava fysiikka, erityisesti nanoteknologia, nanoelektroniikka ja paperinvalmistusteknologia. Laitoksen tutkimusryhmät ovat mukana noin 15:ssä kansainvälisessä tutkimusprojektissa, näistä kolmessa koordinoijan roolissa.
JYFLin kiihdytinlaboratorion perustutkimus on keskittynyt lähinnä ydinrakenteen tutkimukseen. Viidesosa kiihdyttimen käyttöajasta on kuitenkin varattu sovelluksille, joita hyödyntävät pääasiassa lääke- ja avaruusteollisuus. Kiihdytinlaboratoriossa sijaitsee yksi ESAn kolmesta ulkopuolisesta satelliittielektroniikan komponenttien säteilynkestoa testaavasta asemasta. RADiation Effects Facility, RADEF, on lähinnä keskittynyt SEE (Single Event Effects) ilmiöiden testaamiseen. Niitä synnytetään sekä raskailla hiukkasilla että protoneilla.
Tiedustelut: ari.virtanen@phys.jyu.fi
Merentutkimuslaitos (MTL)
Merentutkimuslaitoksen toimialana on merentutkimus. Se on tehnyt satelliittikaukokartoitusta vuodesta 1967 lähtien.
Pääasiallisena tutkimus- ja sovellusalueena ovat merijää ja haitalliset levät. Talviaikana jääpalvelu toimittaa päivittäin merijäähän liittyviä tietoa, jonka tärkein lähde on satelliitti. Avovesiaikana haitallisia leväkukintoja seurataan muun muassa kaukokartoituksen avulla. Jääpalvelun välittämä tieto palvelee pääasiassa merenkulkua ja tieto haitallisista leväkukinnoista lähinnä viranomaisia ja kansalaisia.
Merentutkimuslaitos on kehittänyt useita satelliittidataan perustuvia jäätietotuotteita, kuten operatiiviset, tarkan erottelukyvyn jäänpaksuuskartat. Pääasiallinen kaukokartoitukseen liittyvä kansainvälinen yhteistyö liittyy merijäähän ja ympäristön seurantaan. Kansainvälinen yhteistyötä tehdään muun muassa EU:n ja ESAn rahoittamissa projekteissa.
Oulun yliopiston fysikaalisten tieteiden laitos
Oulun yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen tekemä tutkimus jakaantuu kolmeen avaruusfysiikan alueeseen: ionosfäärifysiikka, magnetosfäärifysiikka ja heliosfäärifysiikka. Tutkimus perustuu maan päällä tutkilla, magnetometreillä ja optisilla laitteilla tehtyihin mittauksiin sekä satelliittihavaintoihin, jotka perustuvat sähkökenttämittauksiin ja hiukkasilmaisimiin.
Fysikaalisten tieteiden laitos oli mukana Cassini-luotaimessa, joka vei sen tutkimusta Maapallon ympäristön ulkopuolelle aina Saturnukseen asti.
Laitos tutkii erityisesti Auringon aktiivisuuden pitkäaikaisia muutoksia, avaruussäätä eli magnetosfäärin myrskyjä ja alimyrskyjä sekä magnetosfäärin plasma-aaltoja. Tutkimuskohteina ovat myös revontulikaarten rakenne ja dynamiikka, tutkamittauksen teoria ja ionosfäärifysiikka.
Eiscat-tutkajärjestelmä ja eri satelliittihankkeet vaativat laajaa kansainvälistä yhteistyötä, jossa sekä rakennetaan instrumentteja että analysoidaan niillä tuotettua tietoa.
Suomen ympärisökeskuksen (SYKE) kaukokartoitus- ja paikkatietotutkimuksessa keskitytään ympäristön tilaa koskevan tiedon tuottamiseen, tiedonhallintaan ja tietojen esittämiseen.
Suomen ympäristökeskus (SYKE)
SYKEn kaukokartoitustoiminta on pääasiassa ympäristöä havainnoivien mittauslaitteiden tuottaman tiedon käsittelyä ja tulkintaa. Sen tavoitteena on tuottaa ympäristön tilaa mahdollisimman luotettavasti kuvaavaa tietoa sekä välittää tämä tieto edelleen muiden ympäristötutkijoiden ja suuren yleisön käyttöön.
Teknillisen korkeakoulun Metsähovin radiotutkimusasema
Metsähovin radiotutkimusasema on TKK:n erillislaitos, jonka pääasiallinen tutkimusinstrumentti on 14-metrinen radioteleskooppi. Metsähovissa tehdään radioastronomista tutkimusta erityisesti kvasaareista ja auringosta sekä kehitetään radioastronomiassa ja avaruustutkimuksessa tarvittavaa tekniikkaa.
Metsähovin tutkimukselliset erityisalat ovat radioastronomia, pitkäkantainterferometria (VLBI), monitaajuusastronomia sekä radioastronomiaan liittyvät laitteistot ja tekniikka.
Metsähovissa on Suomen ainoa radioastronomisessa tutkimuskäytössä oleva teleskooppi. Metsähovissa tehtävä tutkimus, erityisesti kvasaaritutkimus ja VLBI-laitekehitys, ovat kansainvälisesti tunnettua korkeatasoista tutkimusta.
Radiotutkimusasema tekee tutkimusprojekteissa ja erityisesti monitaajuusastronomiassa jatkuvasti yhteistyötä tutkimusverkostojen ja yksittäisten ulkomaalaisten tutkijoiden kanssa. Erityisen aktiivista yhteistyö on tällä hetkellä kvasaaritutkimuksessa WEBT-verkoston (the Whole Earth Blazar Telescope) ja Enigma-verkoston (European Network for the Investigation of Galactic nuclei through Multifrequency Analysis) kanssa.
Pitkäkantainterferometriaan liittyvää havainnointia ja laitekehitystä tehdään yhdessä EVN-verkoston (European VLBI Network) ja GMVA-verkoston (Global Millimeter VLBI Array) kanssa.
Teknillinen korkeakoulun avaruustekniikan laboratorio
Teknillisen korkeakoulun avaruustekniikan laboratorio keskittyy tutkimuksessaan maapallon havainnointiin tarkoitetun kaukokartoitustekniikan kehittämiseen.
Tutkimustoimintaan kuuluvat sekä kaukokartoituksessa käytettävän instrumenttitekniikan että satelliittimittausten tulkintamenetelmien kehitys. Instrumenttitekniikassa laitos keskittyy mikroaaltoalueen laitetekniikkaan rakentamalla uudenlaisia instrumentteja satelliittilaitteiden kalibrointiin tai validointiin. Lisäksi se osallistuu varsinaisten avaruuslaitteiden suunnitteluun ja rakentamiseen kansainvälisenä yhteistyönä ESAn hankkeissa.
Avaruustekniikan laboratorion satelliittihavaintojen tulkintamenetelmien tutkimus painottuu pohjoisten alueiden kannalta keskeisiin sovellutusaloihin: lumen ja hydrologisten prosessien, jään, pohjoisten metsien sekä vedenlaadun kaukokartoitukseen.
TKK:n avaruustekniikan laboratoriolla on keskeinen rooli kaukokartoitusalan tutkimus- ja opetustoiminnassa. Se tekee yhteistyötä lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.
Turun yliopiston fysiikan laitoksen avaruustutkimuslaboratorio
Avaruustutkimuslaboratorio suorittaa avaruusfysiikan kokeellista ja teoreettista perustutkimusta sekä tutkimuksessa käytettävien instrumenttien ja laitteistojen suunnittelua ja kehittämistä.
Avaruustutkimuslaboratorion tutkimuksellisina erityisaloina on Auringon ja aurinkokunnan sekä kosmisen säteilyn fysiikka. Auringon tutkimuksessa keskeisellä sijalla ovat auringon prosessit, joissa syntyy suurenergisiä hiukkasia. Tutkimus perustuu sekä monipuolisiin kokeellisiin havaintoihin että teoreettiseen mallinnukseen.
Aurinkokunnan fysiikan osalta keskitytään erityisesti auringon ja maan välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Kosmisen säteilyn tutkimus perustuu galaktisen kosmisen säteilyn mittaamiseen sekä antimaterian etsimiseen. Erikoisaloihin kuuluu myös suurenergisten hiukkasten mittaamiseen tarkoitettujen avaruusinstrumenttien kehittäminen.
Kansainvälinen tieteellinen yhteistyö on toiminnassa keskeisellä sijalla. Yhteistyötä tehdään Soho- ja AMS-avaruuslentojen sekä erilaisten kansainvälisten tutkimusprojektien yhteydessä.
Turun yliopiston Tuorlan observatorio
Tuorlan observatorio tekee kvasaaritutkimusta, jossa käytetään havaintolaitteita radio-alueelta gammasäteilyn. Useat tutkimusprojektit ovat monitaajuusprojekteja, joissa pyritään tutkimaan kvasaarin käyttäytymistä samanaikaisesti kaikilla mahdollisilla taajuuksilla.
Observatorio tutkii magneettisia kaksoistähtiä ja taivaanmekaniikkaa. Kosmologian tutkimus perustuu sekä havaintoihin että tietokonesimulaatioihin. Auringon tutkimus perustuu puolestaan esimerkiksi Soho-satelliitin tekemiin havaintoihin.
Tuorlan observatorio on mukana useissa kansainvälisissä tähtitieteellisiä satelliitteja käyttävissä havainto-ohjelmissa, esimerkiksi useissa Integra-satelliitin havainto-ohjelmissa. Se osallistuu aktiivisesti Planck-satelliitin havainto-ohjelmien suunnitteluun ja analysoinnin kehittämiseen. Huhtikuussa 2005 Opteon Oy sai valmiiksi Herchell-satelliittiin tulevan 3,5 metrin peilin, jota se hioi Tuorlan observatoriolla.
Tuorlan observatorio kuuluu EU:n rahoittamaan Enigma-verkostoon. Laitos kuuluu myös Magic-teleskooppi-yhteistyöryhmään, joka on rakentanut Cherenkov-teleskoopin Kanarian saarille.
VTT
VTT:n (Valtion teknillinen tutkimuskeskus) avaruuteen liittyvä tutkimus ulottuu ilmaisimista instrumenttikehitykseen sekä satelliittiaineistoa hyödyntävään kaukokartoitustutkimukseen.
VTT kehittää kaukokartoituksen menetelmiä varsinkin metsä-, ympäristö- ja turvallisuussovelluksissa. Sen tehtävänä on kehittää optisen alueen ja mikroaaltoalueen ilmaisimia ja instrumentteja. Näiden lisäksi VTT kehittää mittausmenetelmiä, tietoliikennesovelluksia ja riskien arviointia.
Suurin osa hankkeista on kansainvälisiä. VTT tekee tilaushankkeita kansainvälisille asiakkaille ja osallistuu partnerina yhteishankkeisiin. Monet hankkeet tehdään Euroopan avaruusjärjestön ESAn toimeksiannosta. Kansainvälisinä partnereina ja yhteistyökumppaneina ovat muun muassa EADS tytäryhtiöineen (Astrium, Infoterra), Alcatel, Joint Research Centre (JRC), Nasan laboratoriot kuten JPL, Los Alamos National Laboratory, NIED (Japani).
