Tiede

Hankkeisiin ja missioihin osallistuminen
ESAn julkaisee aika ajoin ideointipyyntöjä (Call for Ideas), joihin vastaamalla myös suomalaiset tutkijat voivat ehdottaa avaruuslentoja. Esimerkiksi Cosmic Vision 2015-2025 -hanke luotiin juuri tämän menettelyn kautta vuosina 2004-2005.

Kun ESA on luonut kaukokartoituksen ja avaruustieteen pitkän tähtäyksen suunnitelman, se suunnittelee tarkemmin erikseen kunkin avaruuslennon, mission. Tässä vaiheessa suomalaiset tutkijat voivat ehdottaa mukaan omia instrumenttejaan tietyn avaruusluotaimen hyötykuormaksi, tiedeinstrumentiksi. Yleensä tässä toimitaan yhdessä muiden maiden tutkijoiden kanssa.

Tässä vaiheessa ESA julistaa kilvan avaruusaluksen tiedelaitteista (Announcement of Opportunity eli AO). ESAn valitsema tutkijapaneeli arvioi esitetyt laitteet (peer review) ja valitsee osan mukaan missioon. Tiedeohjelmassa ja joissain kaukokartoitusmissioissa tällaiset laitteet rahoitetaan kansallisesti. Tällöin laitteen päätutkijan (Principal Investigator, PI) tulee varmistaa rahoitus laitteelleen Tekesistä.

Avaruustieteessä löydöt julkaistaan referoiduissa alan julkaisuissa ja konferensseissa. Tärkeät löydökset löytävät aikanaan tiensä alan oppikirjoihin ja teorioihin tai muuttavat vallitsevia teorioita.

Mittauksien hyödyntäminen
ESAn missioiden kokoama data on vapaasti käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen. Avaruuslennon alussa kuitenkin kunkin instrumentin päätutkijalla tiimeineen on kuuden kuukauden etuoikeus datan käyttöön. Näin laitteen suunnitteluun ja rakentamiseen eniten panostaneet voivat ensimmäisinä julkaista sillä tehtävät löydöt. Kun tieto on arkistoitu ESAn kunkin avaruusaluksen tiedekeskukseen, tieto on vapaa kaikille. Tällöin sen yleensä saa Internetin kautta.

Satelliitin, esim. Hubble-avaruusteleskoopin, toimiessa sen käyttöä voi anoa haluamiensa kohteiden mittaamiseen. Tässäkin eri ehdotukset kilpailevat keskenään. Ehdotuksia voi jättää kerran tai kaksi vuodessa ESAlle tai NASAlle. ESOn suuret teleskoopit Chilessä toimivat samalla tavalla.

Maan kaukokartoituksen instrumentit ovat niin kalliita, että myös niillä hankitun datan käyttö on maksullista. ESA ei luovuta rajattomasti kuvamateriaalia edes jäsenmaidensa käyttöön ilman korvausta. Maan kaukokartoituksessa on myös kyse biosysteemin kuvaamisesta eri aallonpituusalueilla. Siksi kuvien tulkinta on vaikeampaa ja vaatii enemmän kalibrointia kuin avaruustieteen data. Mittauskampanjoihin liittyy usein mittauskampanjoita maan päällä, joko paikan päällä (in situ) tai lentokonemittauksina. Näiden rahoitus tulee joko ESAsta tai haetaan Tekesistä tai Suomen Akatemiasta.

Kaukokartoitusdatan hankkiminen ESAsta

Linkkejä:

ESAn avaruustiede-sivut
Helsingin yliopisto, tähtitieteen laitos
Esimerkki ESAn data-arkistosta Internetissä
ESAn juridiikkaopas