Historia

Suomalainen avaruustoiminta alkoi 1960-luvulla, jolloin Suomessa keskityttiin satelliittitietoliikenteeseen ja satelliittikaukokartoitukseen.

Suomesta tuli kansainvälisen avaruusalan yhteistyöorganisaation COSPARin (Committee on Space Research) jäsen vuonna 1964. Avaruustoiminnan alkuvuosina COSPARin Suomen kansalliskomitealla oli tärkeä rooli suomalaisen avaruusalan puolestapuhujana.

Ensimmäinen suomalaisten kannalta merkittävä avaruusprojekti oli 1980-luvulla. Kyseessä oli ruotsalais-venäläis-suomalainen plasma-analysaattori Aspera, joka tehtiin venäläistä Phobos-1-luotainta varten. Se laukaistiin Marsiin vuonna 1988.

1980-luvulla suomalainen avaruustiede laajeni voimakkaasti avaruustieteeseen, satelliittien laitevalmistukseen ja satelliittipaikannukseen. Vuonna 1987 Suomesta tuli Euroopan avaruusjärjestön ESAn liitännäisjäsen. Samaan aikaan myös yhteistyö Venäjän kanssa laajentui.

Suomi Euroopan avaruusjärjestön jäseneksi
Vuonna 1995 Suomesta tuli vihdoin ESAn täysjäsen. Jäsenyyden myötä suomalaisyrityksille tuli mahdolliseksi olla mukana ESAn teknologiaohjelmissa. Avaruusjärjestöön liittymisen jälkeen suomalainen avaruustoiminta painottui vahvasti eurooppalaiseen yhteistyöhön. Kymmenen vuoden aikana suomalaiset ovat olleet mukana suunnittelemassa ja valmistamassa 20 eurooppalaista satelliittia.

ESA-jäsenyyden aikana suomalaiseen avaruustoimintaan on tullut mukaan noin 30 yritystä. Jäsenyys on avannut myös yliopistoille ja tutkimuslaitoksille ovia kansainvälisiin tutkimushankkeisiin.

1990-luvulla yhteistyö muiden maiden ja organisaatioiden kanssa on laajentunut ja vahvistunut. Suomi on tehnyt yhteistyötä mm. NASA:n, Tanskan, Ranskan, Venäjän, Ruotsin ja Alankomaiden kanssa.

Lisää tietoa avaruustoiminnan historiasta: Ilkka Seppinen, Suomen avaruustoiminnan historia (Yliopistopaino, 2004).