ESAn lennot
Suomalaiset yritykset ja tiedeyhteisö osallistuvat aktiivisesti Euroopan avaruusjärjestö ESAn satelliitti- ja luotainhankkeisiin. Suomalaiset ovat mukana seuraavissa ESAn projekteissa. Suluissa laukaisuvuosi.
Soho-aurinkoluotain (1995)
SOHO laukaistiin vuonna 1995 NASA:n kantoraketilla. SOHO kiertää aurinkoa ja tutkii sitä. Mittalaitteilla on myös havaittu ja tutkittu komeettoja. SOHOssa on kaksi suomalaismittalaitetta: Turun yliopiston johdolla rakennettu ERNE ja Ilmatieteen laitoksen yhdessä ranskalaisten kanssa tekemä SWAN, jotka mittaavat Auringon lähettämiä varattuja hiukkasia hieman eri menetelmin. SWAN on pystynyt myös havaitsemaan komeettoja.
Cassini-Huygens-planeettaluotain (1997)
Huygens laskeutui Saturnuksen Titan-kuulle vuonna 2005. Huygens teki tutkimusta Titanin kaasukehästä, pinta-aineista ja tuulista. Cassinissa ja Huygensissä oli runsaasti suomalaista tekniikkaa: laskeutumisen aikana Huygens analysoi kaasukehän painetta ja lämpötilaa Ilmatieteen laitoksen mittalaitteen avulla ja korkeutta kuun pinnasta mitattiin Ylinen Electronics Oy:n tekemällä tutkalla. Cassinissa on myös suomalaista osaamista: mm. kahden mittalaitteen suuntauslaitteet on tehty Suomessa.
XMM-Newton-röntgensatelliitti (1999)
X-ray Multi Mirror -röntgensatelliitilla tutkitaan röntgensäteilyä lähettäviä kohteita avaruudessa. Röntgensäteilyn avulla saadaan tietoa muun muassa maailmankaikkeuden synnystä. XMM-Newtonin suuri komposiittirakenteinen putki on valmistettu Patria Oyj:n tehtailla. Lisäksi laitteessa on mukana Suomessa tehtyä elektroniikkaa ja suomalaiset tutkijat käyttävät runsaasti teleskoopin keräämiä tietoja työssään.
Proba-piensatelliitti (2001)
Piensatelliitti Proba mittasi mikrometeoriitteja. Satelliitilla testattiin myös tietotekniikkaa, jonka avulla voidaan lisätä satelliitin automaatiota. Se on kuvannut Maan pintaa ja sen mukana on myös suomalainen Patrian valmistama DEBIE-mikrometeoriittimittari.
Cluster-II-magnetosfäärisatelliitti (2002)
ESAn Cluster II -satelliitit tutkivat maapallon magneettikentässä liikkuvia hiukkasia ja sähkömagneettisten kenttien vaihteluita. Cluster-satelliittien sähkökenttämittarien olennaisia osia on tehty Oulussa ja suomalaistutkijat käyttävät runsaasti satelliittien mittaustietoja hyväkseen.
Envisat-1-kaukokartoitussatelliitti (2002)
Envisat-1 on ESAn kaukokartoitussatelliitti, joka tekee havaintoja globaaleista ympäristöongelmista. Envisatin havaintojen avulla voidaan esimerkiksi varautua tulviin, saada tietoa leväesiintymistä ja jäätilanteesta. Satelliitissa on kymmenen tutkimuslaitetta, joista ilmakehässä olevaa otsonia mittaava GOMOS on suurelta osin suomalainen. Sen tekemiseen ovat osallistuneet mm. Ilmatieteen laitos, Space Systems Finland ja VTT.
Integral-tiedesatelliitti (2002)
Intergal-gammasatelliitti on maailman suurin avaruusteleskooppi, joka tutkii maailmankaikkeuden rajuimpia ilmiöitä, kuten galaksitörmäyksiä ja mustia aukkoja.
MSG-sääsatelliitit (2002)
MSG-sääsatelliittien avulla saadaa tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa päivittäiseen sään ennustamiseen ja ilmakehän otsonin seurantaan. MSG-1 laukaistiin vuonna 2002 ja MSG-2 vuonna 2005.
Mars Express - planeettaluotain (2003)
Mars Express -luotain tekee havaintoja Marsin pinnasta ja sen alla olevista kerrostumista, jopa parin kilometrin syvyydeltä. Mars Expressin virranjakolaitteet ovat Patria Oyj:n valmistamia ja luotaimen kameralaitteiston kuva-aineistoa käsitellään Oulun yliopistossa.
Smart-1-kuuluotain (2003)
Smart-1 -kuuluotain testasi ksenonkaasulla toimivaa ionimoottoria ja keräsi tietoa Kuun pinnan kemiallisesta rakenteesta. Luotaimessa on mukana kaksi suomalaista mittalaitetta, röntgensäteilyä havaitseva XSM ja avaruuden varattuja hiukkasia ja pölyä mittaava SPEDE. XSM-mittalaitteesta vastasivat Helsingin yliopiston Observatorio ja Oxford Instruments. SPEDE on Ilmatieteen laitoksen valmistama. Suomalaiset ovat mukana myös luotaimessa olevan mikrokameran tieteellisessä ryhmässä.
Rosetta-komeettaluotain (2004)
Rosetta on ensimmäinen luotain, joka lähtee kiertämään komeettaa ja lähettää sinne oman laskeutujan. Rosetan on arvioitu saapuvan kohteensa komeetta Churyumov-Gerasimenkon luokse vuonna 2014. Rosetan hiilikuituinen runko ja sähköjärjestelmän virranjakoyksiköt ovat suurelta osin Patrian tekemiä. Ilmatieteen laitos on osallistunut luotaimen kuuden laitteen suunnitteluun ja rakentamiseen. Ilmatieteen laitos on toimittanut myös massamuistin laskeutujan muistiyksikköön ja maatukilaitteistot kolmelle instrumentille.
Venus Express -planeettaluotain (2005)
Venus Express tekee havaintoja Venuksen ilmakehästä ja planeetan plasmaympäristöstä. Tutkimus tuo tietoa muun muassa Venuksen pinnanmuodoista, sen ilmakehän koostumuksesta, pilvistä, lämpötilasta ja paineesta ilmakehän eri osissa. Ilmatieteen laitos on suunnitellut luotaimeen Aspera-4-tutkimuslaitteen, joka tuo tietoa Venuksen yläilmakehän ilmiöistä ja siellä tapahtuvasta hiukkaspaosta. Patria Advanced Solutions on valmistanut luotaimen sähkönjaosta vastaavan tehonjakoyksikön, jolla on merkittävä vaikutus luotaimen toimintakykyyn.
Galileo-paikannusjärjestelmän testisatelliitit (2005 & 2008)
Giove-satelliitit testaavat paikannuksessa vaadittavaa atomikelloa, paikannussignaalia ja varaavat Galileo-satelliittien tarvitsemat radiotaajuudet. ESAn ja Euroopan komission Galileo-paikannusjärjestelmään kuuluu valmistuessaan yhteensä 30 satelliittia.
Goce-ympäristösatelliitti (2009)
Goce tutkii maapallon painovoimakenttää, mikä paljastaa maankuoren rakenteen ja maan pinnanmuodot. Tietoa käytetään esimerkiksi merentutkimuksessa, rakentamisessa sekä hirmumyrskyjen, maanjäristysten ja tulivuorten purkausuhkien arvioinnissa. Suomalainen Space Systems Finland on tehnyt ohjelmistot, jotka säätävät satelliitin lentoasentoa ja huolehtivat mittalaitteiden keräämän tiedon varastoinnista ja tiedonsiirrosta maahan.
Planck-tiedesatelliitti (2009)
Planck-satelliitti kartoittaa kosmista taustasäteilyä, joka näyttää, miten maailmankaikkeus 14 miljardia vuotta sitten alkoi muodostaa galakseja, tähtiä ja planeettoja. Planckin avulla tutkitaan myös muita radiosäteilyn lähteitä kuten galakseja ja Linnunradan tähtien syntyalueita. Satelliitin 70 gigahertsin radiovastaanotin on suunniteltu ja rakennettu Suomessa. Työtä johti VTT:n ja TKK:n MilliLab. Rakentamisesta vastasi DA Design Oy. Space Systems Finland on kehittänyt Planckin ohjausohjelmiston, joka vastaa satelliitin toimintojen ohjauksesta, esimerkiksi vikojen korjauksesta ja lämmönsäätelystä.
Herschel-avaruusobservatorio (2009)
Herschel on avaruusobservatorio, jonka avulla tutkijat selvittävät esimerkiksi tähtien syntymekanismeja. Herschel katsoo maailmankaikkeutta Hubble-teleskooppia laajemmalla aallonpituusalueella ja se pystyy tekemään havaintoja koko taajuusalueella kaukaisesta infrapunaisesta alimillimetriaaltojen alueelle. Suomalainen Opteon Oy on kiillottanut satelliitin pääpeilin. Peili on maailman suurin ja teknisesti vaativin piikarbidista tehty avaruuspeili. Space Systems Finland on kehittänyt Herschelin ohjausohjelmiston, joka vastaa satelliitin toimintojen ohjauksesta, esimerkiksi vikojen korjauksesta ja lämmönsäätelystä. Patria suunnitteli ja valmisti Herschel-satelliitin kryostaatin ohjausyksikön, joka ylläpitää havaintolaitteiden lämpötilaa mahdollisimman lähellä absoluuttista nollapistettä.
Tulevia satelliitteja ja luotaimia
SMOS-ympäristösatelliitti (2009)
SMOS kartoittaa merien suolapitoisuutta ja kosteusarvoja. Tiedon avulla voidaan rakentaa tarkempia malleja ilmastonmuutoksesta.
Cryosat 2-ympäristösatelliitti (2009)
CryoSat kartoittaa jäätiköitä ja mittaa jään määrän muutoksia. Patria Advanced Solutions toimitti satelliittiin tehonsäätö- ja jakoyksikön tehonjakomoduulit. Teknillinen korkeakoulu on ollut mukana mallintamassa satelliitin tekemiä mittauksia ja kehittämässä mittausmenetelmiä. Ilmatieteen laitossoveltaa CryoSatin mittaustuloksia aiempiin tutkimustuloksiin. Pyrkimyksenä on osoittaa yhteyksiä ilmastonmuutoksen ja jään paksuuden vaihteluiden välillä.
ADM-Aeolus-ympäristösatelliitti
ADM-Aeolus tuo lisätietoa ilmakehän tuulista ja tuulivyöhykkeistä.
SWARM-ympäristösatelliitti
SWARM mittaa maapallon magneettikenttää.
BepiColombo
BepiColombo lentää ionimoottorin avulla Merkuriukseen ja asettuu kiertoradalle sen ympärille. Sieltä se tutkii planeettaa ja sen pintaa muun muassa suomalaisen röntgeninstrumentin avulla.
Avaruus.infosta löydät
tietoa avaruusteknologiasta ja tutkimuksesta
mahdollisuuksia yrityksille ja tutkijoille
satelliitteja, luotaimia, sovelluksia
avaruusaiheisia uutisia.
Avaruus.infon tarjoaa Tekes.
info@tekes.fi