Avaruustiede ja kaukokartoitus
Suomalaiset tutkimusryhmät tekevät korkeatasoista tutkimusta sekä avaruustieteessä että kaukokartoituksessa.
Suomalaisen avaruustieteen vahvimpia osaamisalueita ovat
- korkeaenergisten hiukkasten mittaaminen
- suurenergia-astrofysiikka
- planeettojen kaasukehämittaukset
- revontulialueen fysiikka
- avaruussää
Optinen tähtitiede on perustunut Kanarian saarten NOT-observatorion käyttöön. Suomalaiset hyödyntävät myös ESOn (European Southern Observatory) Chilessä sijaitsevan havaintolaitteen mittauksia. Suomesta käsin havaintoja on tehty lähinnä radioteleskoopilla. Suomessa on kansainvälisesti ainutlaatuisia, maanpinnalta avaruutta luotaavia mittalaitteita revontulien tutkimusta varten, kuten Eiscat-tutkajärjestelmä ja Miracle-verkon kamerat ja magnetometrit.
Kaukokartoitustutkimuksen vahvuuksia ovat
- mikroaaltotekniikka
- arktisen alueen kaukokartoitus
- metsävarojen arviointi
- painovoimamittaukset
Kaukokartoitusmenetelmät ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan tutkimuksessa. Tutkimustyöhön liittyy lumitilanteen ja Itämeren jäätilanteen kartoitusta, metsien inventointia, maankäytön kartoitusta ja otsonidatan vastaanottamista ja jakelua Sodankylän vastaanottoasemalla.
Suomessa on kehitetty kansainvälisesti korkeatasoisia tutkimuslaitteiden kalibrointi- ja validointimenetelmiä sekä erilaisia analyysimenetelmiä sekä ohjelmistojärjestelmiä.
Suomalaiseen avaruustutkimustoimintaan käytetään vuosittain noin 17 miljoonaa euroa. Suomi panostaa vuosittain Euroopan avaruusjärjestön ESAn avaruustiedeohjelmaan ja kaukokartoitusohjelmiin noin viisi miljoonaa euroa kumpaankin.
Avaruus.infosta löydät
tietoa avaruusteknologiasta ja tutkimuksesta
mahdollisuuksia yrityksille ja tutkijoille
satelliitteja, luotaimia, sovelluksia
avaruusaiheisia uutisia.
Avaruus.infon tarjoaa Tekes.
info@tekes.fi