Tiede- ja kaukokartoitusohjelmat
Euroopan avaruusjärjestön tiedeohjelman satelliiteilla, luotaimilla ja avaruusteleskoopeilla tutkitaan esimerkiksi infrapunasäteilykohteita, aurinkoa, maan lähiavaruutta, Saturnus- Mars- ja Venus- planeettoja sekä röntgen- ja gammasäteilykohteita. Suomen rahoitusosuus tiedeohjelmasta on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Kehitteillä tiedeohjelmassa on muun muassa GAIA, JWST- sekä BepiColombo-niminen Merkurius-luotain. ESA laukaisee Herschel- ja Planck-avaruusobservatoriot vuonna 2009.
Miten mukaan?
ESAn julkaisee aika ajoin ideointipyyntöjä (Call for Ideas), joihin vastaamalla myös suomalaiset tutkijat voivat ehdottaa avaruuslentoja.
Kun ESA on luonut kaukokartoituksen ja avaruustieteen pitkän tähtäyksen suunnitelman, se suunnittelee tarkemmin erikseen kunkin avaruuslennon, mission. Suomalaiset tutkijat voivat ehdottaa tiedeinstrumentteja avaruuslaitteisiin. Yleensä toimitaan yhdessä muiden maiden tutkijoiden kanssa.
Tässä vaiheessa ESA julistaa kilvan avaruusaluksen tiedelaitteista (Announcement of Opportunity eli AO). ESAn valitsema tutkijapaneeli arvioi esitetyt laitteet (peer review) ja valitsee osan mukaan missioon. Tiedeohjelmassa ja joissain kaukokartoitusmissioissa laitteet rahoitetaan kansallisesti. Tällöin laitteen päätutkijan (Principal Investigator, PI) tulee varmistaa rahoitus laitteelleen Tekesistä.
Avaruustieteessä löydöt julkaistaan referoiduissa alan julkaisuissa ja konferensseissa. Tärkeät löydökset löytävät aikanaan tiensä alan oppikirjoihin ja teorioihin tai muuttavat vallitsevia teorioita.
Mittauksien hyödyntäminen
ESAn missioiden kokoama data on vapaasti käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen. Avaruuslennon alussa kunkin instrumentin päätutkijalla tiimeineen on kuuden kuukauden etuoikeus datan käyttöön. Näin laitteen suunnitteluun ja rakentamiseen eniten panostaneet voivat ensimmäisinä julkaista sillä tehtävät löydöt.
Kun tieto on arkistoitu ESAn kunkin avaruusaluksen tiedekeskukseen, tieto on vapaa kaikille. Tällöin sen yleensä saa Internetin kautta.
Satelliitin, esim. Hubble-avaruusteleskoopin, toimiessa sen käyttöä voi anoa haluamiensa kohteiden mittaamiseen. Ehdotuksia voi jättää kerran tai kaksi vuodessa ESAlle tai NASAlle. ESOn suuret teleskoopit Chilessä toimivat samalla tavalla.
Maan kaukokartoituksen instrumentit ovat niin kalliita, että niiden datan käyttö on maksullista. ESA ei luovuta rajattomasti kuvamateriaalia edes jäsenmaidensa käyttöön ilman korvausta.
Maan kaukokartoituksessa on myös kyse biosysteemin kuvaamisesta eri aallonpituusalueilla. Siksi kuvien tulkinta on vaikeampaa ja vaatii enemmän kalibrointia kuin avaruustieteen data. Mittauskampanjoihin liittyy usein mittauskampanjoita maan päällä, joko paikan päällä (in situ) tai lentokonemittauksina. Näiden rahoitus tulee joko ESAsta tai haetaan Tekesistä tai Suomen Akatemiasta.
Avaruus.infosta löydät
tietoa avaruusteknologiasta ja tutkimuksesta
mahdollisuuksia yrityksille ja tutkijoille
satelliitteja, luotaimia, sovelluksia
avaruusaiheisia uutisia.
Avaruus.infon tarjoaa Tekes.
info@tekes.fi